Tapahtui eilen...illalla yhdeksän aikaan

Miellä tuli eilen Matin kans 9 vuotta ensitapaamisesta ja ajattein yllättää Matin sachertortulla. No tuumasta toimeen...

Ryhdyin sulattamaan suklaata mikrossa. Alkoi koko keittiön valaiseva ilotulitus ja savua tuli luukun välistä, kuppiin oli jäänyt pala foliota (onnettomuus nro.1)

Mittasin jauhoja ja sekaan leivinjauhetta teelusikalla. Kippasin jauhot munaseokseen ja vatkasin sähkövatkaimella (vähän ihmettelin kun kolisi niin kummasti mutta ajattelin että vatkain vetelee viimeisiään) (onnettomuus nro.2)

no kakku uuniin ja odottelua...kakku uunista, kumoaminen ja halkaisu ja täyttö sekä kuorrutus ok

Sitten vuorossa lohkoperunat jotka asensin leivinpaperin päälle uuniin (tässä vaiheessa onnettomuus nro.3) Uunista rupesi tupruamaan savua ja kun aukaisin luukun oli paperi jo ilmiliekeissä! Oli pelti jotenkin taipunut ja paperi koskettanut vastuksia. Tässä vaiheessa Tiitu alkoi ulvoa hysteerisesti ja jopa Lyyli pakeni sohvan taakse ;)

No sain ne potut joten kuten paistettua ja pihvit tehtyä mutta kohta seuraa tämän tarinan kohokohta...

Matti saapuu töistä hienolle kynttiläillalliselle ja kun päästään tähän jälkiruokaan asti, jonka onneksi itse aloitin leikkaamalla torttua...ihmettelin miksi kakkulapio ei pure kakkuun ja rupean tilannetta ihmettelemään ja tökin kakkua esiin pongahtaa savonia kahvilusikka!!!!!!

Siis ei voi olla totta, minä jopa vatkasin sitä lusikkaa sähkövatkaimella enkä huomannut mitään! Enkä eden halkaistessa kakkua se lusikka sattunut veitseen!

No loppu hyvin kaikki hyvin, kakku tuli syötyä mutta lusikka on vieläkin liossa ;) Tästä alkaa siis kymmenes yhteinen vuosi.

Pitänee lopuksi vain todeta että minähän olen koulutukselta suurtalouskokki! Että silleen...